Kaikki asiakasreferenssit

Nikkarinkruunu allekirjoitti urakkasopimuksen Killan peruskorjauksesta

Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu on allekirjoittanut Keravan Killan peruskorjausta koskevan urakkasopimuksen Saneerauskolmio Oy:n kanssa. Urakkasopimus eli Killan II-vaiheen peruskorjaushanke on Nikkarinkruunun 30-vuotisen toimintahistorian suurin peruskorjaushanke, joka käsittää yhteensä neljä asuinkiinteistöä, joissa on 137 asuntoa.

”Nikkarinkruunu ja Keravan kaupunki omistajana haluavat olla aktiivisesti mukana kehittämässä Keravan Killan aluetta”, linjaa Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun toimitusjohtaja Ilkka Lahdenperä.

Väritetty julkisivupiirros: Kankurinpolku 9, 04200 KERAVA

Taustaa peruskorjaushankkeelle

Keravan Kilta on 1970-luvulla rakentunut lähiö, joka sijaitsee noin 1,5 km Keravan keskustasta. Alueen rakennuskanta on pääosin kerrostaloja. Alueella on 21 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä, joista Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu omistaa seitsemän.

Nikkarinkruunun yhdessä kiinteistössä on jo parhaillaan käynnissä vastaavanlainen peruskorjaus. Vaihe I koskee Nahkurinkatu 28 -kiinteistöä, jonka odotetaan valmistuvan marraskuussa 2022. Tämän jatkoksi on vuodenvaihteessa käynnistymässä aluksi kahden kiinteistön peruskorjaus ja myöhemmin alkuvuodesta 2024 jatkoksi kahden kiinteistön peruskorjaukset. Killan II vaiheen projektialue on rajattu neljään kiinteistöön, jotka muodostavat yhteisen korttelin; Nahkurinpolku 2, 3 ja 5 sekä Kankurinpolku 9. Näissä kiinteistöissä on yhteensä 137 asuntoa (peruskorjauksen jälkeen 139 asuntoa). Kiinteistöjen osoitteissa Kankurinpolku 17 ja Nahkurinkatu 22 osalta ei ole tehty vielä päätöksiä jatkon osalta.

Peruskorjauksen tarkoitus on pidentää talojen käyttöikää. Kiinteistöt ja asunnot eivät nykykuntoisina vastaa nykypäivän vaatimustasoa ja vuokralaisten tarpeita. ”Killan II vaihe on osa Killan alueen kehittämishanketta ja toiveena on koko Killan alueen kokonaisvaltainen kehittäminen. Nikkarinkruunun hankkeet vaikuttavat koko alueeseen positiivisesti ja tuovat arvonnousua myös muihin kiinteistöihin”, visioi Lahdenperä.

Peruskorjauksen tarve on akuutti, sillä Killan kerrostalojen asunnot ovat huonokuntoisia ja vanhoja, joka vaikeuttaa ja on merkittävästi jo hidastanut asuntojen vuokrausta. Peruskorjauksen jälkeen edellytykset ja mahdollisuudet vuokra-asuntojen vuokraukselle paranevat merkittävästi. Peruskorjauksen käynnistämiseksi ja vuokrauksen edellytysten parantamiseksi Killan II vaiheen peruskorjaus nyt allekirjoitetun urakkasopimuksen mukaan alkaa vuodenvaihteessa.

Kuva kiinteistöstä ennen peruskorjausta

Killan II vaiheen peruskorjaustarpeet

Killan II vaiheen asunnot ovat vanhoja ja siksi kiinteistöissä suoritetaan seuraavia peruskorjaustarpeita:

• Keittiöiden ja kylpyhuoneiden uusiminen

• Kaikkien asuintilojen pintarakenteiden ja kiintokalusteiden uusiminen

• Vesi- ja viemärijärjestelmien uusiminen, huoneistokohtainen vesimittarointi

• Huoneistotyyppien muutokset esim. 80 m2, 3h+k > tpk+3mh -> tehokkaammat pohjat

• Sähköjärjestelmien uusiminen

• Ovipuhelinjärjestelmän ja kameravalvonnan lisäys, lukitus

• Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen pääosin

• Kaukolämpöjärjestelmän muuttaminen maalämpöön

• Rakennusautomaation uusiminen

• Yhteistilojen kunnostaminen, erillinen kerhorakennus asukkaiden yhteiskäyttöön

• Kerhohuoneiden muuttaminen asunnoiksi tai etätyön mahdollistaviksi työskentelytiloiksi

• Piha-alueen kunnostaminen ja uudelleen järjestelyt

• Nostopaikkojen lisäys piha-alueelle

Projektinjohto ja suunnittelu Talokeskukselta

Nikkarinkruunun Killan alueen vaihe 1:n ja 2:n kerrostalojen suunnittelu on Talokeskuksen osaavissa käsissä: pääsuunnittelu: Marjo Viita, arkkitehtisuunnittelu: Jouni Piironen, rakennesuunnittelu: Jari Keski-Marttunen, LVI-suunnittelu: Timo Torvinen, sähkösuunnittelu: Joni Viljander ja automaatiosuunnittelu: Riku Syrjäläinen. Koko projektia johtaa Timo Laitinen Talokeskukselta.

Sopimusta olivat allekirjoittamassa Toni Ahlfors (vas.) ja Ilkka Lahdenperä (keskellä vas.) Nikkarinkruunusta, Timo Laitinen (keskellä oik.) Suomen Talokeskuksesta ja Timo Kauria (oik.) Saneerauskolmiosta.

Koko hankkeen kustannusarvio

Neljän asuinkiinteistön urakkasopimus eli Killan II vaiheen peruskorjaushanke on Nikkarinkruunun 30-vuotisen toimintahistorian suurin peruskorjaushanke, jonka kokonaiskustannusarvio on lähes 18 miljoonaa euroa. Peruskorjaus käsittää aiemmin mainittujen neljän kiinteistön täydellisen peruskorjauksen sisältäen edellä esitetyt korjaustarpeet. Kiinteistöille rakennetaan myös yhteinen ja uusi kerhorakennustila, joka vastaa nykyajan tarpeita (kts havainnekuva). Yhteinen kerhorakennus lisää yhteishenkeä ja parantaa alueen asumisviihtyvyyttä ja sitä voidaan käyttää asukkaiden juhlatilana. Kerhotilaa on mahdollista vuokrata myös alueen muille asukkaille.

Rakentamisen materiaalikustannukset ovat nousseet todella merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Covid-19, Ukrainan tilanne yms. ovat vaikuttaneet materiaalikustannusten nousuihin ja ei ole tiedossa mihin suuntaan kustannukset tulevaisuudessa muuttuvat. ”Allekirjoitettu urakkasopimus on kohtuullinen ja vastaavan hintatason tarjousta emme usko saavamme lähitulevaisuudessa. Myös siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön alentaa kiinteistön kustannustasoa”, toteaa Nikkarinkruunun toimitusjohtaja Ilkka Lahdenperä.

Mikäli rakennukset olisi purettu ja rakennettaisiin uusia vastaavia tilalle olisivat kustannukset purkuineen olleet noin 3.700-4.000 € / m2, eli yhteensä 29-31,5 M €. Tämä olisi ollut noin 11-13,5 M € kalliimpaa kuin nyt toteutettava peruskorjaus, jolla asunnot ja kiinteistö peruskorjataan nyt lähes uudenveroisiksi.

Väritetty julkisivupiirros: Nahkurinpolku 3, 04200 KERAVA

Nikkarinkruunun päämäärät Killan peruskorjaukseen

Nikkarinkruunun strategia on huolehtia kiinteistöomaisuuden arvon säilymisestä. Päämäärä kiinteistöille on pidempi käyttöikä laadukkaalla peruskorjauksella. 

Killan peruskorjauksen tavoitteita

• vastata asumisen ajankohtaisiin haasteisiin ja asumistottumusten muuttuneisiin tarpeisiin sekä kysyntään

• luoda asumista ja asumisrakentamista kehittäviä hyödyttäviä uusia ideoita

• vanhan asuntokannan kehittäminen ja nykyaikaistaminen

• energiatehokkuuden parantaminen

• ekologisuuden hyödyntäminen ympäristötekniikan ratkaisuissa

• aikaansaada vaikutuksia asumiskustannuksiin

• laadukas ja nykyaikainen korjausarkkitehtuuri

Killan uudistusohjelma on tavoitteellinen. Nikkarinkruunun tavoitteena on parantaa alueen viihtyisyyttä, arvostusta ja mainetta sekä luoda hyvää asuinympäristöä ja parantaa asukkaiden elinoloja Keravalla. Taloudellisesta näkökulmasta katsoen lopputuloksena pyritään myös nostamaan kiinteistöjen rahallista arvoa, joka myös hyödyttää Nikkarinkruunun omistamaa Keravan kaupunkia.

Kiinteistö Oy Iso Roobertinkatu 20-22 oli mielenkiintoinen kohde, jossa Talokeskus sekä tarkasti että tutki. Katso tiimipäällikkömme Kari Halmin kiteytys hyvin menneestä casesta ja kiinteistön ennakoivasta huolenpidosta.

Kari Halmi 
Tiimipäällikkö, tarkastuspalvelut 
Talokeskus Oy 

Kiinteistö Oy Auroranlinna Kaarlenkatu 3-5 Helsingin Kalliossa tehtiin laaja-alainen peruskorjaus. Kohteessa uusittiin vesijohdot, viemärit, sähkötekniset järjestelmät ja koko ilmanvaihto. Hankesuunnittelulla oli suuri rooli tässä kohteessa.

Arto Heikkilä 
Tiimipäällikkö, sähköinsinööri
Talokeskus Oy 

"Talokeskus on tuonut meille uusia ajatuksia siitä, miten erilaiset ratkaisut voisivat toimia. Yhteistyömme on toiminut mielestämme pääosin todella hyvin, Haverila kuvailee. "

Heikki Haverila 
projektipäällikkö
Peab Oy

As Oy Puistokatu 10-12:n mittava LVI- ja energiasaneeraus on valmis

Jyväskylän As Oy Puistokatu 10–12:n viimeisimmässä tarkastuksessa todettiin, että pian 60 vuotta vanhat putket ovat elinkaarensa päässä. - Huonosti vetävät viemärit ehtivät jo aiheuttaa muutamia tulvimisia, kertoo As Oy Puistokatu 10–12 hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin. 

Kuvassa As Oy Puistotie 10-12 Jyväskylässä

Suuri remontti

Jyväskylässä Puistokatu 10–12:ssa sijaitsevassa taloyhtiössä käynnistyi maaliskuussa 2021 mittava LVI- ja energiasaneeraus. Vajaan puolen vuoden aikana uusittiin viemäri- ja käyttövesiputket ja asennettiin uutta tekniikkaa energiakulujen pienentämiseksi. Lisäksi vanhemman talon peltikate peruskorjataan syys-lokakuun 2021 aikana. Taloyhtiön hallinnassa on kaksi eri aikakaudella rakennettua kiinteistöä: suurempi asuintalo on valmistunut vuonna 1962 ja uudempi vuonna 1997. Kahdessa talossa on yhteensä 51 asuinhuoneistoa.

Talokeskuksen LVI- ja rakennustöiden valvoja Tero Kollani on ollut mukana hankeselvityksestä ja suunnittelusta alkaen sekä vastannut koko hankkeen valvonnasta. Talokeskus on tehnyt hankkeen LVI- ja sähkö- sekä rakenne- ja arkkitehtisuunnittelut. Isännöitsijä Lari Kortelainen Isännöitsijätoimisto Esa Kortelainen Oy:stä on ollut mukana urakan suunnittelun alusta asti.

Isännöitsijä Lari Kortelainen ja Talokeskuksen Tero Kollani työmaalla.
Kuva: Timo Sillanpää

Keski-Suomen Kiinteistöviesti -jäsenlehti on seurannut ja kirjoittanut remontin edistymisestä ja valmistumisesta kolmessa numerossaan, jotka ilmestyvät lehden tilaajille tämän vuoden aikana. Talokeskuksen uutiskirje referoi Kiinteistöviestin juttuja. Miksi juuri tämä hanke kiinnostaa?

Kyse on mittavasta remontista. Taloyhtiö teetti vuonna 2019 Talokeskuksella hankeselvityksen, jonka lähtötilakartoituksessa ilmeni, että suurin osa märkätiloista on huonossa tai vain tyydyttävässä kunnossa. - Tammikuussa 2020 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallitukselle annettiinkin avoimet valtuudet lähteä suunnittelemaan hanketta, kertoo isännöitsijä Lari Kortelainen. Ja samalla päätettiin toteuttaa molempia taloja koskeva energiasaneeraus.

Energiasaneeraus tarkoitti Puistokatu 10-12:n kohdalla sitä, että toteutetaan ns. hybridijärjestelmä, jolloin asennettiin kaksi maalämpökaivoa ja koneellinen poistoilmalämpöpumppu. Tämän rinnalla kaukolämpö jää tasaamaan kulutushuippuja.

Mitä kaikkea muuta Puistokatu 10-12:n LVI- ja energiasaneeraus sisälsi?

Käyttövesiputket uusittiin asuntojen osalta ja kylpyhuoneet uusittiin täysin. Niihin tuli uudet vesieristykset, laatoitukset ja vesikalusteet. Lisäksi kylpyhuoneiden lattioihin asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys. Molempien talojen asuntoihin asennettiin etäluettavat mittarit sekä kylmälle että lämpimälle käyttövedelle. Tähän asti mittaus on ulottunut vain lämpimään käyttöveteen. Remontin yhteydessä parannettiin myös kiinteistön sähköjärjestelmiä. Sähköpääkeskus uusittiin ja tehtiin varauksia sähköautojen latauspisteille. Poistoilmanvaihtokoneet uusittiin ja Puistokatu 10:ssä parannettiin ilmanvaihtoa asentamalla ikkunoihin korvausilmaventtiilit.

 
LVI- ja rakennustöiden valvoja Tero Kollani Talokeskukselta
esittelee maalämpökaivojen sijaintia Puistokatu 10:n edustalla 

Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet tuovat huomattavia säästöjä

Koko remontin arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Investointi on pitkälle tulevaisuuteen, ja energiasaneerauksen ansiosta tulevat säästöt ovat huomattavat. Ennen saneerausta kahden talon lämmitykseen kului energiaa noin 485 MWh. Saneerauksen jälkeen kaukolämmön kulutus on arviolta 100 MWh ja lämpöpumppujen sähkönkulutus noin 90 MWh, jolloin ostoenergian kulutus putoaa laskelmien mukaan noin puoleen entisestä. Lisäksi maalämmöstä ja poistoilmasta saadaan ilmaista energiaa noin 244 MWh. 

Energia-avustusta ARA:lta

Taloyhtiöllä on mahdollisuus saada energia-avustusta enimmillään 4000 euroa asuntoa kohti, mutta kuitenkin enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hakemus energia-avustuksesta jätettiinkin ARA:lle hyvissä ajoin maaliskuun alkupuolella ennen töiden aloittamista. Myönteinen päätös saatiin toukokuussa jätettyjen lisäselvitysten jälkeen kesäkuussa. – ARA myönsi energia-avustusta noin 44 600 euroa. Avustus koskee vain vanhempaa taloa, jonka E-luku paranee ARA:n edellyttämällä tavalla, isännöitsijä Kortelainen kertoo.  

Herttoniemen maamerkki nousi Talokeskuksen valvonnassa

Helsingin Herttoniemeen huhtikuussa valmistunut As Oy Helsingin Poudantuoja on yksi OP Kiinteistösijoituksen lippulaivahankkeista. 18-kerroksinen asuinkerrostaloprojekti oli monilta osin haastava ja tarjosi näytön paikan myös Talokeskuksen valvojille.

As Oy Helsingin Poudantuoja käsittää kaiken kaikkiaan 132 asuntoa, jotka rakennettiin suoraan kauppakeskuksen päälle. Talokeskus toimi hankkeessa tilaajan edunvalvojana ja vastasi kohteen rakennustekniikan valvonnasta sekä LVIAS-valvonnasta. Projektipäällikkö Marko Siitarin mukaan Poudantuoja oli mielenkiintoinen ja erityistä tarkkuutta vaativa valvontakohde.

– Poudantuojan rakentaminen lähti liikkeelle 1,8 metrin paksuisesta betonilaatasta, joka päälle asuinkiinteistöt rakennettiin. Jo kohteen sijainti ja talviaikainen betonirakentaminen toivat hankkeeseen omat haasteensa. Työmaan pienten varastointitilojen takia materiaalitoimitukset ja tarvikkeiden haalaus piti suunnitella urakoitsijoiden kanssa hyvin tarkasti. Lisäksi valmiiden kylpyhuone- ja saunaelementtien työnaikaiseen suojaamiseen ja sadevesien ohjaamiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota, ja kohteessa tehtiinkin rakennusvaiheessa välipohjiin työaikaiset sadevesiviemäröinnit sekä hissikuiluihin ja holveille monia erilaisia vedenohjaimia.

Valvonnassa huomioitiin kaikki

Poudantuoja oli Siitarin mukaan hyvä esimerkki laajasta kokonaisuudesta, jossa valvonnan pitää olla ennakoivaa, säännöllistä ja tavallista pidemmälle vietyä.

– Ennakointi oli tässäkin kohteessa tärkeää, mutta valvojilta vaadittiin myös välitöntä puuttumista havaittuihin virheisiin. Kun asuntoja on paljon, yhdessä paikassa oleva virhe voi helposti kertaantua useisiin asuntoihin. Lisäksi Poudantuojassa korkea rakentaminen oli otettava huomioon erityisjärjestelyin, koska kauppakeskus oli avoinna rakentamisen aikaan. Käytössä oli muun muassa putoamissuojaverkot esineiden putoamisen estämiseksi. Lisäksi tuulenvoimakkuuden takia ylimmällä holvilla ei säilytetty mitään mahdollisissa puuskissa mukaan tempautuvaa tavaraa.

Talokeskuksen kokemusta arvostetaan

Yhteistyö OP Kiinteistösijoituksen ja Talokeskuksen kanssa on toiminut mutkattomasti ja pitkäjänteisesti jo vuodesta 2006 alkaen. OP Kiinteistösijoituksen rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaa kertoo, että yhteistyö Talokeskuksen kanssa pelaa hyvin, eikä pettymyksiä ole tullut.

– Talokeskuksen erottaa muista kilpailijoista kokemus. Hankkeet hoidetaan alusta loppuun kokonaisvaltaisesti, eivätkä hommat jää kesken. Juuri vastuunotto kuuluu vahvasti Talokeskuksen arvoihin ja toimintatapaan. Lisäksi työn sujumisen takaava kommunikointi on vaivatonta.

Kohti nollavirheluovutusta

Talokeskuksen työmaa-aikaisen valvonnan päätavoitteena on varmistaa sopimuksenmukainen laatu asiakirjoissa esitetyissä laajuuksissa ja olla urakoitsijan toimintaa ohjaavana asiantuntijana työmaalla.

– Tähän työhän liittyy valtava määrä hoidettavia asioita. Valvoja varmistaa, että urakoitsija sopii vaaditut viranomaiskatselmukset rakentamisaikataulun mukaisesti, tekee kohteessa säännöllistä viikkovalvontaa, osallistuu urakoitsijapalavereihin ja toimii työmaakokouksissa puheenjohtajana ja sihteerinä. Lisäksi lisä- ja muutostöissä Talokeskuksen asiantuntija tarkastaa töiden oikeellisuuden sekä kustannustason. Talotekniikkavalvojat tarkastavat myös aina ennen kohteen vastaanottoa talotekniikkalaitteiden sekä automaation toimivuuden. Ja kun kaikki tämä tehdään hyvin, tilaajan edustajilta jää ylimääräinen työ pois ja hanke on heille mahdollisimman huoleton.

Lue lisää Talokeskuksen valvonnan palveluista >

“Talokeskuksen tyypit kyllä tietää, mitä ne tekee. Yhteistyö Talokeskuksen kanssa on ollut pitkäjänteistä ja monipuolista.”

Kari Kangasmaa
Rakennuttajapäällikkö
OP Kiinteistösijoitus

Katajanokan Kasinon julkisivuremontti on hyvä esimerkki siitä, miten suuri rooli hankesuunnittelulla on vaativissa korjausrakentamiskohteissa. Ja silloin, kun käsissä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä arvokohde, laaja osaaminen korostuu entisestään.

Talokeskus vastasi vuonna 2019 valmistuneen Katajanokan Kasinon julkisivusaneerauksen sekä talotekniikan korjaustöiden hanke- ja toteutussuunnittelusta. Ainutlaatuinen projekti sujui hienosti ja toi esiin perusteellisten selvitystöiden ja eri toteutustapojen tuntemuksen tärkeyden. Oman lisänsä työhön toi se, että Kasino on asemakaavassa suojeltu sr-1-merkinnällä. Kohde on kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokas ja merkittävä kokonaisuus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista tyyliä.

Kuntotutkimuksella suunta suunnittelulle

Katajanokan Kasinon suuri peruskorjaus toteutettiin jo 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Seuraava mittava korjaus tehtiin 1996–1999, jolloin rakennus palautettiin ulkoarkkitehtuuriltaan 1910-luvun väreihin ja sisustusten tyylisuuntiin. Kun Talokeskuksessa lähdettiin suunnittelemaan viimeisintä julkisivusaneerausta, piti suojellun rakennuksen eri vaiheet selvittää tarkasti ja tehdä lisäksi ulkovaipan kuntotutkimus.

Talokeskuksen tekemät alkuselvitystyöt antoivat hyvät raamit projektille ja niiden jälkeen tehdyn suunnitelman mukaisesti kasinon julkisivurappaukset poistettiin kokonaisuudessaan ja uusittiin kolmikerrosrappauksena 50 vuoden käyttöikätavoitteella. Lisäksi rakennuksen julkisivujen profiloinnit, koristeet, räystäät, sokkelit ja parvekkeet uusittiin rappauksen uusimisen yhteydessä täysin alkuperäisen kaltaisiksi. Ulkovärimääritykset toteutettiin väritutkimuksien ja kaupunginmuseon arkistosta saatavan aineiston perusteella. Piha- ja julkisivuvalaistuksen suunnittelussa taas kunnioitettiin vaatimusta harmonisesta kokonaisuudesta, joka sopii rakennuksen ominaispiirteisiin ja arkkitehtuuriin sekä ympäröivään kaupunkikuvaan.

Talokeskuksen palvelumalli toimi

Vaikka projektin lähtötiedot todettiin varsin puutteellisiksi, Talokeskus sai kiitosta hanke- ja toteutussuunnittelun hyvästä hallinnasta. Talokeskuksen joustava palvelumalli huomioi myös rakennuksessa toimivan ravintolan tarpeet eri tutkimusten aikana. Lisäselvityksiä sekä kartoituksia pyrittiin tekemään pääsääntöisesti vain ravintolan aukioloaikojen ulkopuolella. Lisäksi tilaaja kehui Talokeskuksen suunnittelijoiden nopeutta ja selkeitä esityksiä, joiden pohjalta hankeryhmä pystyi tekemään ripeästi tarvittavia päätökset asioiden etenemiseksi.

Kasino-projekti vahvistikin hienosti sen tosiasian, että hankesuunnittelu on kaikissa korjaushankkeissa se tärkein vaihe. Kun vielä lähtötilanne rakenteiden osalta tutkittiin perusteellisesti, pystyttiin vastaamaan Katajanokan Upseerikerho ry:n haluun säilyttää ja ylläpitää kasinorakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja sekä vaalia upseeriperinteitä.

Historiaa joka kannatti saneerata

Alkuperäisen Kasinorakennuksen piirtäjänä pidetään A. Nybergiä (1877–1952). Myös rakennuksen valmistumisajankohta on hieman epäselvä, mutta se valmistui venäläiselle upseeristolle todennäköisesti vuonna 1913.

Heti valmistuttuaan upseerikasinolla vietettiin loisteliaita ja huomiota herättäviä juhlia aitoon venäläiseen tapaan. Maaliskuussa 1917 Venäjällä puhkesi vallankumous ja Helsinkiin sijoitetut venäläiset matruusit ottivat upseerikerhon haltuunsa. Heidän toiminnastaan Kasinolla on vain niukasti tietoa. Venäläisten upseerien teloituksia ei talossa tiettävästi tapahtunut, vaikka kaupungissa muuten surmattiin ainakin 38 meriupseeria. Kuuluisin Kasinon lähistöltä löydetyistä uhreista lienee Itämeren laivaston komentaja, vara-amiraali Niepen, joka teloitettiin ampumalla 4.3.1917.

Tammikuussa 1918 punakaartilaiset valtasivat talon, mutta menettivät sen heti huhtikuussa saksalaisille. Saksalaisten upseerien elämä jäi sekin kovin lyhyeksi Kasinolla, sillä Saksan keisarikunnan upseerit poistuivat maasta joulukuussa 1918.

Suomen upseeriston käyttöön Kasino siirtyi 1919. Eri maanpuolustusjärjestöt ovat siitä lähtien käyttäneet talon tiloja säännöllisesti omiin tapahtumiinsa.

“Saatiin juuri sellaiset hissit kuin tarvittiin. Talokeskus vastasi hankkeen rakennuttamisesta ja suunnittelusta vahvalla osaamisella.”

Karl Johan Hellman
Hallituksen entinen puheenjohtaja
As Oy Mielikki

“Yhteistyö Talokeskuksen kanssa on sujunut tosi hyvin. He tietävät, mitä me halutaan ja tekevät sen.”

Raija Suonoja
suunnittelupäällikkö
Fira Oy

“Talokeskuksen kanssa asioiden hoitaminen on sujunut hirveän mutkattomasti. Minulla on ollut onni tehdä yhteistyötä hyvien suunnittelijoiden ja valvojien kanssa.”

Petteri Soini
isännöitsijä
ASA-Isännöinti