Julkisivun kuntotutkimus on tarpeen tehdä ennen julkisivun korjaussuunnittelun aloittamista, viimeistään hankesuunnittelun yhteydessä. Julkisivun kuntotutkimus kohdistuu betonijulkisivuihin, parvekkeisiin, rapattuihin julkisivuihin, ikkunoihin ja vesikattoon. Vastaavasti tutkitaan myös pihakansi- ja autohallirakenteet. Julkisivun kuntotutkimuksen tärkein tavoite on saada luotettava kuva rakenteen kunnosta, vaurioista ja vaurioiden laajuudesta korjaussuunnitelman lähtötiedoksi. Ensimmäinen julkisivun kuntotutkimus kiinteistössä tulisi tehdä noin 20 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen ja seurantatutkimukset noin 10 vuoden välein.
Kuntotutkimus sisältää piirustuksiin ja lähtötietoihin tutustumisen ennen tarkastuskäyntiä ja kenttätutkimuksia. Betonirakenteisen julkisivun kuntotutkimus sisältää aina betoninäytteiden poraamisen nostokoriautosta sekä näytteiden analysoinnin laboratoriossa. Julkisivun kuntotutkimusraportissa esitetään myös alustavat korjausvaihtoehdot ja korjausvaihtoehtojen kustannusarvio.
Betonirakenteisen julkisivun kuntotutkimus suoritetaan Suomen Betoniyhdistyksen ohjeiden mukaan. Yhdistys on julkaissut myös BY42 tilaajan ohjeen, jota kuntotutkimuksen tilaajan kannattaa tarjouspyynnössään hyödyntää. Haitta-aine- ja asbestikartoitus voidaan teettää joko kuntotutkimuksen yhteydessä tai erikseen vasta ennen korjaussuunnittelun aloittamista.
Talokeskuksen kokeneet ja kuntotutkijan pätevyyden omaavat tutkijat auttavat taloyhtiötä prosessin kaikissa vaiheissa. Kun kuva rakenteen kunnosta, vaurioista sekä vaurioiden laajuudesta on selvillä, tehdään korjaussuunnitelma. Tämän jälkeen tehdään hanke- ja toteutussuunnittelu, kilpailutetaan urakoitsijat, sovitaan hankkeen valvonnasta ja lähdetään viemään korjausprojektia eteenpäin.
Markku Hyvärinen
Toimitusjohtaja
040 543 5758
etunimi.sukunimi@talokeskus.fi
Saat ajankohtaista tietoa rakentamisen asiantuntijapalveluista.