Parvekkeiden peruskorjaus on tarpeen rakenteesta riippumatta 15–20 vuoden välein. Huoltotoimenpiteinä 5–10 vuoden välein parvekkeille tehdään puu- tai metalliosien huoltomaalaamista ja parvekepinnan uusimisia. Betoniparvekkeissa kevyt korjaus tarkoittaa pintojen puhdistamista, maalaamista ja pinnoittamista. Tällöin parvekkeiden rakenteisiin ei vielä puututa, eikä parvekkeelle tehdä käytännössä muutoksia. Parvekkeiden rakenteet vaativat raskaampia korjaustoimenpiteitä, kun niissä alkaa olla paljon betoni- ja teräsvaurioita. Raskaassa korjauksessa kaikki vaurioituneet parvekerakenteet puretaan ja uusitaan.
Oikean korjaustavan valinta edellyttää parvekkeen kuntotutkimusta, jossa rakenne ja vaurioiden laajuus varmistetaan poranäytteillä. Parvekkeiden kuntoa kannattaa tutkia viimeistään 20 vuoden iässä ja silloin voidaan tehdä periaatepäätös, miten parvekkeita aiotaan peruskorjata. Yksi vaihtoehto on käyttää parvekkeen rakenteet loppuun ja korvata parveke aikanaan kokonaan uudella parvekkeella. Toinen vaihtoehto on tehdä riittävän ajoissa kevyempiä korjauksia, joilla parvekkeiden käyttöikää voidaan pidentää. Ja mikäli rakenteiden kunto niin vaatii, voi vaihtoehtona olla myös raskaampi korjaus tai uudet parvekkeet.
Parvekeremontin suunnittelun lähtökohtana on aina kuntotutkimuksella täsmennetty korjausten laajuus. Sen jälkeen hankesuunnittelussa selvitetään rakennusvalvonnan vaatimukset, mahdolliset vaihtoehdot ja tehdään suositus yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Hankesuunnitteluun voi jo sisältyä luonnoksia ja havainnekuvia uusista parvekekaiteista tai kokonaan uusista parvekeratkaisuista.
Kun vaihtoehto on valittu, aloitetaan toteutussuunnittelu, johon sisältyvät arkkitehtisuunnitelmat ja rakennesuunnitelmat. Suunnitelmat laaditaan kattamaan kaikki työvaiheet vanhojen parvekkeiden purkutöistä uusien parvekkeiden asentamiseen materiaaleineen. Lisäksi usein lisätään pistorasioita tai valaistusta ja tähän tarvitaan mukaan sähkösuunnittelijaa. Parvekeremontti vaatii usein myös rakennusluvan, joten hankkeessa on oltava pääsuunnittelija, joka huolehtii lupa-asioista. Pääsuunnittelija on yleensä arkkitehti, joka selvittää lupa-asiat.
Käytännössä lähes aina parvekeremonttien yhteydessä selvitetään lisäksi parvekelasituksien mahdollisuutta. Lasituksella parvekkeiden käyttöikää ja käytettävyyttä ympärivuoden parannetaan.
Talokeskuksen palvelut kattavat aina kuntotutkimuksista hanke- ja toteutussuunitteluun sekä rakennuttamiseen ja valvontaan.