Paulin-Salpa julkisivu_iso.jpg

Vantaalainen taloyhtiö yhdisti rohkeasti kaksi isoa hanketta

Asunto Oy Paulin-­Salpa sai uuden julkisivun ja katon. Aiemmin oli jo toteutettu parvekkeiden ja ikkunoiden uusiminen.

Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva, kaksi asuinrakennusta käsittävä taloyhtiö toteutti julkisivuremontin vuonna 2015. Suunnittelijaksi valikoitui kilpailutuksen kautta Suomen Talokeskus Oy.

- Talokeskus on tunnettu ja hyvämaineinen yritys. Isossa remontissa hallitus ei halunnut ottaa mitään riskiä, kertoo Asunto Oy Paulin-Salpan hallituksen puheenjohtaja Kaste-Helmi Erkkilä.

Hankkeeseen ryhdyttiin pidemmän kaavan kautta.

- Kaikki lähti kuntokartoituksesta vuonna 2008, sen jälkeen toteutettiin kuntotutkimus 2012 mitä seurasi hankesuunnitelma 2013 ja lopuksi vielä tehtiin totta kai toteutussuunnitelma vuonna 2014, toteaa isännöitsijä Päivi Sandén Martinlaakson Huolto Oy:stä.

Vuosina 2003 ja 2007 toteutettujen ikkuna- ja parvekeremonttien yhteydessä oli huomioitu jo tuleva julkisivuremontti.

- Sinänsä remontti toteutettiin hyvään aikaan, sillä julkisivuremonttia maksetaan vain vuosi päällekkäin
parveke- ja ikkunaremontin kanssa, Erkkilä huomauttaa.

Aktiivinen hallitus edistää onnistumista

Yhtiökokous teki päätöksen remonttiin ryhtymisestä hallituksen esityksestä helmikuussa 2015. Aikataulutus meni nappiin, urakka saatiin tehtyä hyvien säiden aikana. Hallitus halusi omalla päätöksenteollaan edesauttaa kaikin tavoin projektin toteutumista vahvistetun aikataulun puitteissa.

- Kyseessä oli kuitenkin miljoonaremontti, Erkkilä muistuttaa.

- Asunto Oy Paulin-Salpan hallitus oli esimerkillinen, kehuu Talokeskuksen rakennusarkkitehti Jonna Haikonen.

Hallitus ei ollut kaikesta täysin yksimielinen. Se uskalsi myös kyseenalaistaa suunniteltuja ratkaisuja.

- Sähköpostilla saatiin tehtyä nopeita päätöksiä, hallitukselle pystyi lähettämään kuvia suunnitelluista ratkaisuista ja kysymään, käykö näin, Haikonen kertoo.

- Jonkun tonnin takia ei kannata jäädä junnaamaan päätöksenteossa, Erkkilä muistuttaa.

Apuna taloyhtiöllä oli hankkeessa rakennuttajakonsultti. Kaikki hankkeen osapuolet toimivat tiiminä, eikä havaittavissa ollut vastakkainasettelua.

- Oli hirveän hyvä juttu, että kaikki puhalsivat yhteen hiileen, Haikonen sanoo.

Jonna Haikonen kiittää taloyhtiötä uskalluksesta.

- He osasivat erottaa pienet asiat suurista ja uskalsivat lähteä kokeilemaan uutta. Hallitus oli avarakatseinen. Heille uskalsi ehdottaa uudenlaista toteutusta.

Yhdistäminen järkevää

Toteutettu hanke oli laaja kokonaisuus. Siinä uskallettiin yhdistää järkevästi kaksi isoa korjaushanketta.

- Kun saisi kaikki urakat niin, että tänä vuonna suunnitellaan ja ensi vuonna toteutetaan. Kiinteistönpidon tulisi olla tulevaisuuteen katsovaa, Sandén huokaa.

- Nyt saatiin yhdellä kertaa kaikki. Ei tehty pala palalta eikä säästetty siten kustannuksissa. Kaikin puolin järkevä tapa toimia ja myös asukkaille järkevää, Haikonen muistuttaa.

- Tällä seudulla on tehty paljon julkisivuremontteja. Joissain kohteissa ei ole samalla tehty kattoja. Räystäitä on jatkettu ja se on huollon kannalta ongelmallisia. Vuotoriski on tällöin suurempi, Sandén toteaa.

Urakkatarjouksia saatiin hyvin

Aika oli optimaalinen tarjouksille ja taloyhtiö saikin hyvin tarjouksia vertailukelpoisin hinnoin.

- Vähän meillä kiire tuli urakkalaskennan kanssa, mutta pidimme kiinni aikataulusta, ja taloyhtiö saikin useita lähes saman suuruisia tarjouksia, rakennesuunnittelija Tuomo Karjalainen Talokeskukselta kertoo.

Oikea-aikaisuus on remonteissa tärkeää. Jos jättää remontin viime tinkaan, tulee helposti lisäkustannuksia.

- Suunnittelupäätös urakasta tuli kesällä 2014, ja marraskuussa 2015 saatiin kaikki valmiiksi, Erkkilä huomauttaa.

- Valmistelu oli optimaalista suunnittelun kannalta. Jos olisi vielä odoteltu, olisi tullut raskaampi remontti, Haikonen toteaa.

- Ja putkiremontti olisi tullut myös pian vastaan, Sandén muistuttaa.

Se ei ole tavallista, että asiat menevät hallitusti taloyhtiömaailmassa.

- Itse olen ollut työelämässä suunnittelun kanssa tekemisissä koko ikäni ja minulle on aivan normaalia, että katse on koko ajan tulevaisuudessa ja suunnitelmat tarkentuvat jatkuvasti, Kaste-Helmi Erkkilä toteaa.

Uutta kokeiltiin

Ihan tavallista ei haluttu Martinlaaksossa tehdä vaan haluttiin käyttää uusia, kooltaan isoja laattoja talojen päädyissä. Hanke vaati toimenpideluvan, kuten ulkovaipan korjaus yleensä. Verrattaessa naapurikaupunginosa Myyrmäkeen, ei Martinlaaksossa ole samaan aikaan rakennettua, ulkonäöltään yhtenäistä kokonaisuutta, jossa olisi vaadittu korjauksissakin materiaalien samankaltaisuutta. Tämä mahdollisti esimerkiksi erilaisten materiaalien käytön, eikä ennallistavia toimenpiteitä tarvinnut tehdä.

- Perinteinen keraaminen laatta olisi näyttänyt ihan tiilen näköiseltä näin korkeassa julkisivussa. ABL:n isot laatat näyttävät nyt "normaaleilta", Haikonen kertoo.

- Kyllä tämä on huomattavasti tyylikkäämpi kuin muurattu julkisivun pääty, joka oli yhtenä vaihtoehtona
hankesuunnittelussa, Sandén toteaa.

Värivalinnat kestävät aikaa.

- Halusimme käyttää ajattomia sävyjä, jotka eivät heti vanhene, Erkkilä muistuttaa.

- Taloihin tehtiin massiiviset toimenpiteet, lisäarvoa haettiin esteettisyyden kautta. Myös valaistus mietittiin uusiksi, Karjalainen huomauttaa.

Hallitus ei ottanut kaikkiin suunnitelmiin kantaa vaan he antoivat suunnittelijoille työrauhan.

- Heidän ammattitaitoaan ei kyseenalaistettu, Erkkilä toteaa.

Artikkeli on julkaistu Kiinteistösektorissa 2/2016. Teksti: Mervi Ala-Prinkkilä

Hae sivuilta