Banneri_40.jpg

Elementtikerrostalot saivat uuden ilmeen

Kirkkonummen keskustassa sijaitseva As Oy Finnsbacka II edustaa tyypillistä 1970-luvun aluerakentamista. Taloyhtiö on valmistunut vuonna 1980, ja kolmen vuosikymmenen aikana osin maalatut, pesubetonipintaiset julkisivut olivat päässeet huonoon kuntoon. Meren läheisyyden aiheuttama kosteus ja tuulisuus oli rapauttanut julkisivuja pahoin.

- Parvekkeet olivat huonossa kunnossa ja näyttivät rapistuneilta, ja pesubetonielementtipinnassa oli näkyviä vaurioita. Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus paljasti, etteivät elementit olleet enää pakkasenkestäviä ja että parvekkeet kannattaa purkaa, kuvailee tekninen isännöitsijä Jussi Jeskanen Kirkkonummen Huollosta.

Kuntotutkimuksessa todettiin kiinteistön rakentamisen ajalle tyypilliset ongelmat. Pesubetonin rapistumisen lisäksi lämpöeristys oli huono ja riittämätön, ja myös ikkunat olivat kaksilasisia ja harvoja.

Kaikenkattava korjaustyö

Julkisivuremontti on iso ja kustannuksiltaankin merkittävä hanke, jota pureskeltiin taloyhtiössä pari vuotta. Lopulta osakkaat olivat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, ettei asia parane odottelemalla. Hankesuunnitelmassa vuonna 2010 päädyttiin uusimaan koko ulkovaippa ja sen rakenteet vesikattoa lukuun ottamatta: parvekkeet, ovet, ikkunat ja julkisivuverhous.

- Eri korjaustapoja vertailemalla päädyttiin tuulettuvaan Stonel-tiililaattaverhoukseen, Jeskanen kertoo.

Valitut työmenetelmät mahdollistivat sen, että suuri osa korjaustyöstä tehtiin talvella, kun elementtitehtailla on hiljaisempaa ja tuotteiden toimitus työmaalle ja asennukset saatiin tehtyä nopeasti. Purkutyöt alkoivat lokakuussa 2011, ja juhannuksen kynnyksellä 2012 urakka otettiin vastaan.

Talvityöskentelyn takia seinät purettiin ja uudelleenvilloitettiin n. 10 metrin kaistaleissa, jotta rakennus ei olisi jäähtynyt liikaa. Toisaalta taloa ei myöskään tarvinnut huputtaa. Kosteudenhallinta on talvirakentamisessa helpompaa kuin sateisena kesänä. Pimeään vuodenaikaan tehtävässä työssä ikkunoiden peittäminen ja parvekkeiden puuttuminen ei haittaa yhtä paljon kuin kesäaikaan.

Parvekkeiden ilme keveni

Julkisivut uusittiin kokonaisuudessaan vanhat elementtien ulkokuoret ja eristeet purkamalla. Parvekkeet rakennettiin kokonaan uudestaan ja niiden ilme keveni, kun entisten betonikaiteiden tilalle tuli opaalilasiset kaiteet. Myös parvekkeiden ulkopieliä kevennettiin. Ikkunat ja parvekeovet uusittiin, sisäänkäyntiovet uusittiin ja varustettiin suojakatoksin.

Paloturvallisuutta parannettiin porrashuoneiden savunpoistolaittein ja opasteiden lisäämisellä. Julkisivukorjauksessa varauduttiin jopa siihen, että taloyhtiössä joskus päätettäisiin rakentaa nelikerroksisiin hissittömiin taloihin hissit.

- Julkisivurakenteeseen tehtiin varauksia, jotka helpottavat hissitornin rakentamista talon ulkoseinälle. Väki vanhenee, eikä Kirkkonummella ole paljonkaan hissitaloja, joten hissirakentamiseen varautumista pidettiin järkevänä, isännöitsijä Jeskanen sanoo.

Yllätyksiä purkuvaiheessa

Yllätyksiltä ei vältytty, kun vanhoja elementtejä alettiin purkaa. Paljastui useita rakennusaikaisia puutteita, mm. isoja rakoja seinän eristeissä ja elementtien saumoissa. Seinän sisältä löytyi jopa sinne elementtitehtaalla jätetty pullo.

- Elementtien sisäkuoret olivat yllättävän ohkaisia. Niiden piti olla 6-8 cm paksuja, mutta huonoimmillaan paksuutta oli vain 3 senttiä, Jeskanen kertoo alkuperäisen rakentamisen virheestä, jonka työmaalla sattuneet läpiporaukset paljastivat.

Purkutyön jälkeen homesuojattiin sisäelementin pinta, asennettiin oleellisesti vanhaa enemmän lämpöeristeitä säästöjen ja asumisviihtyvyyden lisäämiseksi, ja lopuksi asennettiin uusi julkisivu. Työ sujui aikataulussa ja isännöitsijän mukaan yllättävänkin hyvin ja vähin ongelmin.

Toimivaa yhteistyötä

- Meillä oli hyvä valvoja, Talokeskuksen rakennusinsinööri Juha Palomäki ja hyvä urakoitsija, ja yhteistyö eri osapuolten välillä toimi saumattomasti. Myös asukkailta tuli enimmäkseen myönteistä palautetta, Jeskanen kertoo.

Valvonta tilattiin Suomen Talokeskukselta, joka vastasi myös kohteen rakennesuunnittelusta ja rakennuttamisesta. Näin myös työnaikainen muutossuunnittelu, jota saneeraushankkeessa aina tulee, oli joustavaa ja nopeaa.

Noin 8 kuukautta kestäneen urakan lopputuloksena valmistui tiililaattapintainen tuulettuva julkisivu, jonka alla villat eivät pääse kastumaan. Näkyvin muutos oli tietysti ulkoasussa, joka miellytti asukkaita erityisesti.

- Kun katsoo tätä aluetta, niin yhtiön talot näyttävät ihan uusilta. Julkisivukorjaus kohotti ilmettä todella paljon, Jeskanen kiittää.

- Kyseessä oli yhtiölle taloudellisesti kallis remontti, mutta pitkällä tähtäimellä se oli selvästi oikea ratkaisu. Jos olisi päädytty korjaamaan vanhaa julkisivua uudistamisen sijaan, olisi tullut huolto- ja ylläpitokuluja. Nyt valittu ratkaisu on pitkään lähes huoltovapaa, ja julkisivun elinkaari on pidempi näin.

Hae sivuilta